Kuun keikaus vaihtoa

No niin, taas on aikaa ajatella blogin verran.

Kulttuurishokki alkaa olla takana päin. Ei enää haittaa, että kadulla on meteliä kahteen saakka yöllä tai että äänieristys asunnossa on aika surkeaa laatua. Tässä silti lista asioista, jotka ovat jossain kohtaa hajottaneet:

- Vedenpaine putkistoissa. Hienot suihkut ja hanat ja kaikki on, mutta erityisesti wc:n hanasta tulee aika säälittävä määrä vettä aikayksikössä. Keittiön hanasta tulee joskus vähän mukavampaa tahtia, mutta kyllä suodatusvesikannun (kyllä, hanavesi maistuu täällä pahalle, joten suodattaminen mukavoittaa elämää eikä tarvitse ostaa koko ajan lisää muovipulloja) täyttämiseen menee silti aikaa.

- Ei tiskiharjoja. Ensimmäisinä viikkoina halusimme luonnollisesti tehdä elämästä kätevää ja esim. etsiä jostain tiskiharjan, ettei aina tarvitsisi pestä pesusienellä tiskejä. Neljännestä kaupasta tiskiharja löytyi, mutta sen laatu ja muotoilu vastaa lähinnä Suomessa myytäviä 1 euron harjoja.

- Huono lämpöeristys asunnoissa on kai Etelä-Euroopassa enemmän sääntö kuin poikkeus. Sähkökään ei ilmeisesti ole mitenkään hirveän halpaa, joten ihmiset joutuvat talvella (“”) käyttämään erinäköisiä lämpöpuhaltimia ja maksamaan mansikoita tai sitten tottumaan kylmyyteen.

Siinä ehkä suurimmat negatiiviset jutut. Tässä vaiheessa eli maaliskuussa kuitenkin lämpötila alkaa olla asunnossakin ihan siedettävä, joten koko aikaa ei tarvitse kulkea villasukat tai tohvelit jalassa, kun ollaan kotona. :)

Meillä oli myös farmasian tiedekunnan info vihdoinkin, kuukausi opintojen aloittamisen jälkeen. :) Tulipahan kampusrakennukset ja muut farmasian vaihtarit tutuiksi ja vähän uutta tietoa yliopistosta ja muusta. Farmasian ainejärjestö ei ole vieläkään antanut kuulua itsestään, joten sitä tuskin tapahtuu. Ehkä se ei ole edes tapana täällä vaan olen vain Suomessa oppinut siihen, että vaihtareille ja muille ulkomaalaisille opiskelijoille esitellään oma ainejärjestönsä? ESN Barcelona ja Erasmus Barcelona sekä kursseilta haalitut kaverit ovat onneksi edelleen aktiivista porukkaa. Paikallisiin varmanisteihinkin olisi vain ollut mukavaa tutustua suuremmissa määrin. Se tietty onnistuisi paremmin, jos olisin valinnut käytäväksi espanjan kielisiä farmasian kursseja. :P

Mutta joo, on tämä kyllä ihan ihmeellinen kaupunki. Kaikkea löytyy ja esimerkiksi Gòticin alueella voisi vaellella varmaan viikkoja. Siellä on loputtomasti pieniä kauppoja, ravintoloita ja pieniä kujia, joilta eri vuorokaudenaikoina löytyy aina jotain uutta. Jos haluaa urheilla, niin viime viikonloppuna kävimme juoksemassa Carretera de les Aigües -tiellä, joka kulkee Barcelonaa ympäröivän “vuoriston” (ei ne vuoria ole, mutta korkeaa maastoa kutienkin) rinnettä pitkin. Siellä nähtiin mm. villisika ja ties mitä muuta. Ihan nurkan takana on katu, joka on täynnä pincho-ravintoloita. Pinchot ovat 1-2 euron hintaisia patongin paloja, joiden päältä löytyy vaikka mitä. Jos haluaa rannalle, niin meren puolella Barcelonaa reunustaa monen kilometrin mittaiset hiekkarannat (jotka ikävä kyllä täyttyy aina vain enemmän ihmisistä, mitä lähemmäs kesää mennään). Papukaijoja on melkein yhtä paljon kuin puluja. Tähän mennessä on koettu 2 sadepäivää.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näkymä lähimäeltä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Aika paljon kokkaillaan kotonakin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Yksi Gaudin taloista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Näkymä lähimäeltä (Katalonian kansallismuseolta) vol 2.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Jossain Gòticissa. Ehkä Barcelonan katedraalin vieressä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Carretera de les Aigües.

Sitten tietty ihmisten ote elämään on aika paljon rennompi kuin Suomessa. En ole pitänyt itseäni mitenkään normaalia enempää täsmällisenä tai suunnitelmallisena tai tiukkapipoisenan, mutta täällä vertailtuna olen kyllä pahimmasta päästä puhisemassa, jos joku on 10 minuuttia myöhässä tai asiat eivät mene niin kuin niiden olettaisi menevän. :D Sitten hassu kieliero tuli mieleen. Espanjassahan ihmiset tekevät kysymyksen usein niin, että normaalin lauseen lopussa “sävel” nousee ja se sitten tarkoittaa kysymystä. Esim. “Opiskelet Barcelonassa.” muuttuu kysymykseksi, kun viimeisillä tavuilla säveltä korotetaan. Itse englantia puhuessani asiaa korostaakseni ja usein muuten vaan huomaamattani nostan säveltä lauseen lopussa ja yksi paikallinen kaveri sanoikin, että heille kuulostaa, että “you speak in questions”. :D Pitänee opetella puhumaan uudestaan.

This entry was posted in Arki, Vaihto. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>