Enää kuukausi

Edellisessä postauksessa mainituista vierailupyynnöistä ei ole kuulunut vielä mitään. Jos vastausta ei tule reilussa viikossa, niin tuskin kannattaa odottaa kovin suuria? Pitänee yrittää vielä jotain muuta kautta tai jonnekin muualle vierailulle, vielä kun aikaa piisaa.

*

Ostimme lentoliput. Enää (alle) kuukausi jäljellä tätä once in a lifetime -aikaa. 24.6. lähdemme Barcelonasta, mutta emme suinkaan suoraan Suomeen. Ensin lähettänemme 40 kg tavaraa Suomeen, mikä tullee maksamaan vajaat 200 euroa. Ei kukaan tietäisi halvempia vaihtoehtoja? Kun pääsemme tavaroista eroon, niin lennämme muutamaksi päiväksi Wieniin Itävaltaan. Siitä ehkä jokilaivalla Bratislavaan Slovakian puolelle kahdeksi yöksi. Bratislavasta vuokraamme auton ja aiomme käydä visiitillä ainakin Spisin linnassa sekä kolmessa luolassa, jotka sijaitsevat muutaman kymmenen kilometrin matkan sisällä: Dobsinskan jääluola, Ochtinskan aragoniittiluola (UNESCO:n kohde, ainoa Euroopassa!) ja Krashnorskan luola, jonne pääsee jopa parin tunnin kierrokselle täydessä luolavarustuksessa ihailemaan maanalaisia järviä ja jokia sekä tietenkin tippukiviä. Luolapäivän jälkeen käymme vaeltamassa päivän Slovakian Paratiisipuistossa, jossa muun muassa kiivetään tikkaita pitkin kallioita ylös. Sitten olisi tarkoitus siirtyä päiväksi Puolan puolelle Zakopaneen, josta pääsee kiipeilemään Tatravuorille, missä olisi myös tarkoitus jotain 6-8 tuntia seikkailla. Zakopanesta busseilemme 3-4 päiväksi Krakovaan, josta sitten otamme lennon Suomeen. Sitten tämä loppuu. :(

*

Kaksi aiemmin mainittua kurssia, Structure and Analysis of Macromolecules sekä Molecular Diagnosis, ovat päättyneet. Tai no, molekyylidiagnostiikan kurssitehtävistä on vielä pari jäljellä.

Makromolekyylikurssilla käytiin läpi massaspektrometrian eri variaatioita, röntgenkristallografiaa ja nuclear magnetic resonance (NMR, ydinmagneettiresonanssi?) -laitteita. Kävimme myös vierailulla Barcelonan kemian tiedekunnan sekä tiedepuiston labroissa katsomassa laitteita käytännössä. NMR-magneetit jäivät parhaiten mieleen, koska ilmeisesti koko tiedepuiston rakennus lähti alunperin siitä, että yliopistolle haluttiin oma NMR. NMR-laitteet ovat niin herkkiä (erityisesti suurin niistä), että se on asetettu pari kerrosta maan alle, magneetin jalustan perusta on valettu erilleen muusta rakennuksesta ja jalustassakin on pehmusteet ylimääräisen värähtelyn, joka häiritsisi mittauksia, estämiseksi. Lisäksi suoraan magneetin yläpuolella on pari kerrosta tyhjää tilaa, jottei magneettikenttä häiriinny. Magneettitiloissa kaikki ilmastointia myöten on rakennettu magneettien ehdoilla. Ah. Söpöä.

Lisäksi kurssilla piti tehdä parityönä esitys etukäteen valitusta artikkelilistasta. Saksalainen parini oli käyttänyt Rochella työskennellessään SPR eli surface plasmon resonance -laitteita, joihin oli ihastunut, joten pyysimme sitten professorilta siihen liittyvää artikkelia. Ei olisi kannattanut, koska ko. artikkeli oli sitten ihan todella vaikeasti kirjoitettu, tuloksia tulkittiin selvästi vähän positiivisemmin kuin ehkä olisi aihetta ja muutenkin artikkeli vaati ainakin 5 lukukertaa ja 5 tuntia keskustelua, ennen kuin olimme samaa mieltä siitä, mitä kokeessa tapahtui (jos kiinnostaa, niin tässä). Kun esityksen jälkeen kritisoimme artikkelia huonosta kirjoittamisesta jne, paljastui, että kirjoittajat ovat proffan kavereita. :P Hups.

Tässä kuvia vierailuista:

WP_000797

Läpileikkaus ydinresonanssimagneetista. Eri kerroksissa on nestemäistä (kylmiä) typpeä, vetyä yms, koska magneetti tuottaa todella paljon lämpöä.

WP_000800

Pienempi NMR-laite luonnollisessa ympäristössään.

WP_000798

Talon suurin magneetti lasin takaa.

WP_000838

Röntgenkristallografialaite. Ja Iris Alankomaista

WP_000836

Tässä kasvavat proteiinikristallit, jotka sitten pyydystetään silmukkaan, joka siirretään kristallografiin ja jota ammutaan röntgensäteillä proteiinin rakenteen selvittämiseksi. Apuna käytetään matemaattisia malleja ja ammattitaitoa, prosessissa menee viikkoja.

 

WP_000792

Massaspektrometrialaboratorio. Iso putki on Time of flight -masiina, jossa ionit erotellaan niiden koon mukaan (suuret lentää hitaammin) ennen niiden osumista detektoriin.

Molekyylidiagnostiikassa käytiin läpi molekyylidiagnostisia menetelmiä. Eniten ehkä käsiteltiin erilaisia geeniluentatekniikoiden sovelluksia eri sairauksissa. Siis bakteeritulehdukset, trooppiset sairaudet, periytyvät sairaudet, ennen syntymää tapahtuvaa (tai jopa koeputkihedelmöitettävien sukusolujen) diagnostiikkaa, ravinnon vaikutusta geeneihin, viruksia, ja niin edelleen. Englannin taso ja esiintymistyyli vaihteli taas aika laajasti, mutta enimäkseen kyllä tykkäsin luennoista. Kurssilla ei ollut tenttiä vaan suoritus tulee läsnäolosta ja kurssitehtävistä: kustakin aihealueesta tuli kysymyksiä, joihin pitää vastata. Joka aihealueesta tuli myös artikkeli, joista yksi pitää valita ja kirjoittaa sivun mittainen “kommentointi”. Kysymykset eivät ole mitään helppoja, joihin löytyisi vastaus suoraan luentomateriaalista vaan niissä pitää osata soveltaa. Turhauttavaa, mutta hyödyllistä? Vielä pystyisi ilmoittautumaan kurssiin liittyvään vapaaehtoiseen 3 päivän labraan, jossa ekassa työssä tutkitaan mitokondrioiden formologiaa fibroblastisoluissa ja toisessa diagnosoidaan Chagas’n tauti verinäytteestä. En ole vielä päättänyt, menenkö, koska se on vasta kesäkuun puolivälin jälkeen.

WP_000788

Bonuksena yksi farmasian laitoksen pihalla olevista puista. Möykkypallo yäläällä keskellä on papukaijan pesä. Kuumassa luentosalissa on mukavaa olla ikkuna auki, mutta papukaijojen rääkäisyt ovat välillä aika vallitsevia. :)

WP_000787

Ja itse farmasian laitos.


This entry was posted in Arki, Opiskelu, Vaihto. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>