Kehittävä johtamiskoulutus

Lokakuun puolivälissä järjestettiin Farmasialiiton perinteinen johtamiskoulutus Tuohilammilla Orion-yhtiön koulutuskeskuksessa. Lyhyesti sanottuna viikonloppu oli ihan mieletön ja leijuin pilvissä varmaan viikon sen jälkeen, mikä on minulta erittäin harvinainen reaktio.

Koulutusviikonlopun teemana oli mindfulness, johon käytettiin lauantaipäivä ja jota johti Matti Henttinen. Hän kouluttaa muun muassa urheilijoita mielikuvaharjoittelun avulla.

Koulutus oli vaikuttavaa siksi, että itse ainakin pidän siitä, kun joku kertoo laajasti elämässä sovellettavia oivalluksia, jotka piirtävät selkeästi eteeni niin omia kuin muidenkin ihmisten sisäisiä motiiveja ja ajatuskulkuja. Kun tällaista koulutusta saa kokonaisen päivän, niin aivot joutuvat sellaiseen inspiraatiomyrskyyn, että se kantaa pitkälle.

Kun tällaiseen myrskyyn vielä yhdistää hyvällä fiiliksellä olevat ihmiset ja ällöttävän täydelliset puitteet luonnon keskellä, niin avaimet onneen ovat käsissä. Esimerkki: Minä ja huonetoverini Disa istuimme ensimmäisinä ihmisinä aamukahvilla ikkunapöydässä. Lautasella on karjalanpiirakkaa ja edessä iso mukillinen kahvia. Ilmassa oli paljon sumua, maassa kuuraa ja koulutusrakennuksen vieressä olevalta järveltä nousi yhtäkkiä lentoon kymmenien hanhien aura, joka tietenkin teki täydellisen kaarroksen juuri meidän edessämme. Ah! Mielentäytettä.

Kerronpa muutaman konkreettisen neuvon koulutuksesta. Näiden lisäksi tuli kirjoitettua ylös kaikkea pientä tauhkaa, mutta nämä olivat ehkäpä mielestäni kokonaisuudeltaan tärkeimmät.

Johtajan ja hänen tiiminsä täytyisi pystyä luomaan työympäristöstä sellainen, että jokaisella on turvallinen olo töissä. Turvallisuus luo hallinnan tunnetta ja lisää ihmisten keskinäistä luottamusta. Myös kokemattomien työntekijöiden kehittymiseen täytyy luottaa. Tällöin keskittyminen työhön ja kenties tuloksetkin ovat parempia. Työtä pitäisi pystyä tekemään niin, että siitä saa energiaa, ei niin, että se väsyttää niin pahasti, ettei vapaa-ajalla jaksa tehdä mitään.

Miten tähän päästään? Ainakin johtajan pitäisi olla läsnä ja kohdella jokaista alaistaan yksilönä. Suureellinen lause “kohdatessasi ihmisen synnytät hänet” havainnollistaa tätä ajatusta. “Synnyttäminen” tarkoittaa sitä, millainen moodi ihmiselle jää esimerkiksi tervehtimisen jälkeen. Tervehditäänkö ja kohdellaanko iloisesti ja positiivisesti, kehuen ja motivoiden, vaiko välinpitämättömästi ja ilottomasti. Muut ihmiset saa tuntemaan olonsa arvostetuksi lopulta aika pienilläkin asioilla, jotka parhaimmillaan aiheuttavat positiivisen kierteen (työ)yhteisössä. Jos tuntee tekevänsä merkityksellistä työtä ja muut huomioivat sen, motivaatio kasvaa.

Itsensä motivointiin heräteltiin ajatusleikillä: “Mitä sanot pääsi sisällä itsellesi, kun mokaat jossain? Sanoisitko niin toiselle henkilölle, jos hän mokaisi? Sanot? Miksi sitten annat itsellesi luvan puhutella itseäsi niin?” Ajatukset ovat tärkeitä, sillä ne tuottavat fysiologisia vasteita, kuten tiedämme vaikkapa hermostuksesta johtuvasta tärinästä.

Sunnuntaina paikalla oli liiton puheenjohtaja Kirsi Kvarnström esittelemässä lääkealan ajankohtaisia asioita. Yksi näistä on se, että myös apteekit on mainittu hallituksen norminpurkutalkoissa. Saimme siis ryhmissä mietittäviksi eri näkökulmista, miten apteekkien ja yleisemminkin lääkealan sääntelyä voisi purkaa. Silloin käytiinkin kiinnostavaa keskustelua. Tällä kertaa rakentavassa hengessä – vähän aikaa sitten julkisuudessa (tai no, ainakin alan ammattiyhdistysten blogeissa) käytiin vähän vähemmän rakentavaa keskustelua esimerkiksi mahdollisesta apteekkien yhtiömuodon vapauttamisesta. Tällä hetkellähän apteekit ovat apteekkarin toiminimiä.

Loppuun vielä erilaisia ihmissuhde- eli pehmeitä taitoja a’la Henttinen, joita voi itsestään yrittää sanoiksi pukea esimerkiksi CV:ssä tai työhaastattelussa.

Reiluus - kohtelet kaikkia tasapuolisesti, annat kaikille mahdollisuuden ja osaat pitää tunteesi kurissa ihmisiä koskevissa päätöksissä.

Ryhmätyötaidot - olet luotettava ja sitoutunut tiimikaveri.

Johtajuus - saat ihmiset toimimaan yhdessä vaativissa tehtävissä ja luot tunteen siitä, että jokainen on huomioitu. Osaat organisoida tehtäviä.

Harkitsevaisuus - teet harkittuja valintoja etkä sano tai tee asioita, joita voisit myöhemmin katua.

Itsesäätelykyky - osaat tietoisesti säädellä tunteitasi ja tekojasi sekä olet kurinalainen.

Nöyryys ja vaatimattomuus - et aseta itseäsi huomion keskipisteeksi vaan annat saavutustesi puhua puolestaan. Annat muiden loistaa etkä pidä itseäsi poikkeuksellisena.

Urheus - et peräänny ensimmäisenä uhkien tai vaikeuksien edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka sinua vastustettaisiin.

Sosiaalinen älykkyys - tiedostat muiden ihmisten tunteet ja tiedät, miten saat muille levollisen olon.

Rehellisyys, ystävällisyys, välittäminen, sinnikkyys ja innokkuus - puhunevat puolestaan. Innostuksesi tarttuu muihinkin.

 

This entry was posted in Käytäntö, Koulutukset, Opiskelu, Työ, Uncategorized. Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>